Sirpa Luttinen, käsitöitä koneella ja puikoilla

Tänään sain käsiini Singer 2100/2200 koneen. En ole aiemmin Singeriä edes nähnyt. Se on kaksitasokone kiinteällä alatasolla ja siinä oli vielä oma pöytä mukana. Matkassa oli myös joku kuviokone jota entinen omistajakaan ei ollut opetellut käyttämään. Puhdistin koneen paineilmalla ja suihkuttelin spraypullosta liuotinainetta neulojen läppiin ja kelkkoihin. Kelkat öljysin aseöljyllä ja laitoin muovipussiin imeytymään. Tosi jämerän oloinen kone ja vaikka pyörittelin kuin ja etsin niin tästä ei huopatankoa löytynyt, niinpä en säästellyt voiteluainetta neula-alustallakaan koska se ei pääse sinne sisälle. Piti vähäsen kokeilla konetta ja totesin että tässä voi myös käyttää paksumpaa lankaa. Paksumman langan joustimessa käytetään työntöpyöriä jotka painavat silmukoita alaspäin. Työntöpyörät olivaa uusi tuttavuus. Kokeilun jälkeen irrotin vielä kelkat ja öljysin uudestaan ja laitoin yöksi ne nukkumaan muovipussiin

Sanomalehti Kalevan jutun jälkeen sain muutamia yhteydenottoja ihmisiltä joilla on tarpeettomana neulekoneita ja tässä yksi lahjoituksena saatu Toyota KS-787 jota on käytetty 70-luvulla koetilkkujen ja yhden villapaidan verran. Kotona heti tutkin koneen ja pientä jäykistymistä lukuunottamatta näytti kelpo koneelta. Huopatangon tilasin uuden koska huopa oli todella kulunut. Kuluneestakin huovasta huolimatta kokeilin Toyotalla pikku tilkun ja se teki tasaista jälkeä. Muutama Toyota on ollut autoinakin ja eipä niissäkään ole juuri vikoja ollut ruostumista lukuunottamatta ja niin myös tämän Toyotan kelkasta löytyi pari ruostepilkkua mutta ne saataneen pois liuotinaineella. Alunperin mietin että voisin jossain vaiheessa myydä näitä käytettyjä koneita mutta kyllä tässä nyt käy niin että en minä näitä raski minnekään myydä kun ensin käytän tuntitolkulla (päivätolkulla) aikaa (ja mieheni aikaa) niiden puhdistukseen ja kunnostukseen ja tilaan uusia osia. Siitä sitten tuli ajatus että yri

Olipa aika haastava juttu saada huopanauha paikalleen Brother kx-395 koneeseen. Siinä ei ollut tankoa ollenkaan vaan huopa pujotettiin koneen alta muovien välistä. Koneen pohjassa on metallilevyjä jotka piti ruuvata edestä pois että huovan sai pujoteltua.  Luulen että huopa ei ollut juuri tuohon malliin tarkoitettu koska se oli todella tiukka laittaa paikalleen, lopulta se meni ja koneesta tuli jämäkkä ja toimiva. Ennen sen huovan vaihtoa neulat olivat tosi löysät ja heiluivat neula-alustalla miten sattuivat ja neulat nousivat urasta ylös https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=_ZrxlJa5Opc Yllä linkki Youtubevideoon, missä vaihdetaan huopanauha kyseiseen koneeseen.

Tällä viikolla tiistaina pääsin paikallislehteen  www.rantapohja.fi 26.8.2019 myös sanomalehti Kaleva julkaisi jutun käsityöharrastuksestani https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/neulominen-koneilla-on-taas-muodikasta-sirpa-luttinen-on-pelastanut-jo-useamman-masiinan-ja-toivoo-ettei-niita-havitettaisi/825632/

Käytettyjä koneita on todennäköisesti paljon olemassa. 70-luvulla niitä vielä käytettiin paljon ja ostettiin uutena. Sitten kun oli suvulle tehty villavaatteet niin ne pakattiin säilytyssalkkuihin ja työnnettiin sängyn alle tai nostettiin uunin päälle tai vietiin vintille. Mikäli vanha kone on saatu säilytettyä niin ettei se ole kastunut niin todennäköisesti sen saa herätettyä henkiin, Koneita voi etsiä tori.fi ym kauppapalstoilta, oppilaitokset esim. myyvät huutokaupoissa niitä. Mikäli etsit konetta todenteolla, kannattaa ostoilmoitus viedä lähikaupan ilmoitustaululle tai laittaa paikallislehteen, koska ne joilla koneita todennäköisimmin on, eivät välttämättä ole kovin aktiivisia netin käyttäjiä. Kun huomaat kiinnostavan koneen myynnissä/annettavana ota selvää koneen merkki ja malli. Tarkista onko kyseiseen koneeseen saatavana varaosia. Kysy myyjältä onko ohjekirjaa, jos hänellä ei sitä ole, katso netistä onko sitä saatavana. Kun menet katsomaan konetta, tarkista ensimmäiseksi neu

Ihmettelin tässä jo muutamana päivänä itsekseni kun olin tehnyt koneella raitalangasta sukkia tai kahdella eri värillä, että miksi raidat eivät mene kohdalleen vaan ne jotenkin vinksahtaa vaikka kuinka tarkasti ompelee saumat. Sitten hokasin että kantapään kohdalla ne raidat menee sekaisin kun siinähän hiissataan ns paikallaan kun tehdään tiimalasikantapää. Jos tekee raidalliset sukat niin näköjään kannattaa kantapää tehdä yksivärisellä langalla. Toisessa parissa oikealta näkyy selkeästi tämä raitojen vinksahtaminen. Kantapää kannattaisikin tehdä yksivärisellä langalla, mikäli tehdään kuvioidusta tai raidoitetusta langasta

Koneella sukka kudotaan tasona. Jälkeenpäin ommeltavaksi jää kärkisauma ja sivusauma  Brother kh-588 alkuperäislaatikossaan. Kaveri osti sen nettikirppikseltä ja purin ja kasasin ja huolsin ja koekäytin sen ennen koneen hakua Ensimmäisenä irrotin koneesta kelkan ja puhdistin sen paineilmalla ja öljysin aseöljyllä. Aseöljy on erittäin hienojakoinen öljy ja se sopii parhaiten kutomakoneisiin. Laitoin kelkan vielä yöksi muovipussiin että öljy imeytyy kunnolla. Öljyä ruiskutetaan kaikkiin kelkan alapuolella oleviin liikkuviin osiin. Huopatanko sijaitsee koneen neulojen päällä, se painaa neuloja oikeaan asentoon ja vaikuttaa siihen että koneen työjäljestä tulee tasaista. Mikäli huopatanko on kulunut, alkaa tulla reikäistä jälkeä. Huopatangon (myös huopasalko, huopasalpa) saa koneen sisältä pois useimmissa malleissa kun työntää tankoa toisesta päästä jollain tylpällä esineella niin se tulee toisesta päästä ulos. Huopatankoja saa tilattua kokonaisina tankoina tai irtohuopana.

Tämän blogin tarkoituksena olisi esitellä tekemiäni käsitöitä, sekä kutomakoneella että käsin tehtyjä. Enimmäkseen teen villasukkia, mutta myös muuta tulee tehtyä mikäli aikaa on. Saatan myös kirjoitella muistakin itselleni tärkeistä asioista. Ruokareseptejä täältä ei löydy :D Ammatiltani olen koulutettu hieroja ja asun ja toimin Oulun alueella. www.koulutettuhierojasirpaluttinen.fi teen töitä itsenäisenä ammatinharjoittajana pääsääntöisesti Jäälin Fysioterapiassa www.jaalinfysioterapia.fi Käyn myös Värtössä Vantus ry:n tiloissa hieromassa. Samassa toimii jalkahoitola www.pauliinakokkonen.net Aiemmalta ammatiltani olen hammashuoltaja. Nykyinen nimike on suuhygienisti. Aikanaan toimin sillä alalla reilun 10 vuotta. Kymmenessä vuodessa ehdin siinä ammatissa nähdä kaiken ja työ ei enää antanut mitään. Yksityispuolella työskentely oli jonkin verran mielekkäämpää kuin terveyskeskustyö.    Sen verran sivuan entistä ammattiani nykyään että teen koirille hampaiden puhdistuksia